Ajankohtaista

Uudistalo haltuun 15.11.2017

Koulutussetti lähetetään sähköpostitse pdf-versiona niille jotka ovat meille antaneet sähköpostiosoitteensa ilmoittautumisen yhteydessä. Jos olit paikalla koulutuksessa ja et muistanut sähköpostiasi meille aiemmin ilmoittaa, laitathan viestiä maarit.laikola@kiinteistoliitto.fi.

Energiailta taloyhtiöille 1.11.2017

Uusiutuva, energinen 100-vuotias Suomi tarvitsee vastuullisia taloyhtiöitä, jotka pitävät hyvää huolta omaisuudestaan. Oulun Energian ja Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksen energiailta tarjosi hyödyllisen tietopaketin taloyhtiöiden energia-asioiden hoitamiseen. Luentomateriaalin pääset lukemaan tästä.

Vuokraamme kokous- ja koulutustilaa

Vuokraamme tiloja kokous- ja koulutuskäyttöön.
Kirkkokatu 53, 90100 Oulu (alakerta, ei hissiä)
Lisätietoja pohjois-suomi@kiinteistoliitto.fi


Syyskokous 14.11.2017

Kokouskutsu, talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2018 löytyvät kotisivujemme jäsenosiosta.

 

Energiailta taloyhtiöille 1.11.2017

Uusiutuva, energinen 100-vuotias Suomi tarvitsee vastuullisia taloyhtiöitä, jotka pitävät hyvää huolta omaisuudestaan.

Kutsumme sinut Oulun Energian ja Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksen energiailtaan, jossa saat hyödyllisen tietopaketin taloyhtiöiden energia-asioiden hoitamiseen. Tilaisuus sopii niin taloyhtiön hallituksen edustajille kuin isännöitsijöille.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset.

Syksyn koulutuksiin ilmoittautuminen on käynnissä

Lisätietoja

 

Avoimet ovet toimistollamme 23.5.2017 klo 14.00 – 16.00

Kevään viimeinen koulutus lähestyy – märkätilaremontit ja julkisivukorjaukset

Aika: keskiviikko 17.5.2017 klo 17-20
Paikka: ODL Hyvinvointikeskus Wegelius-sali, Albertinkatu 16
Kouluttaja: kunnossapitopäällikkö Jari Halonen, Talokeskus yhtiöt Oy ja tekniikantohtori Jari Virta, Suomen Kiinteistöliitto
Tästä saat lisätietoja koulutuksesta ja voit samalla ilmoittautua koulutukseen.

Laske tai tarkista taloyhtiösi vesimaksun suuruus

Henkilölukuun perustuva vesimaksu-lämpimän veden osuus arvioidaan

Veden hinta kun perusteena lämpimän veden mittaus

Vesimaksu perustuu vesimittarilukemiin ja tilinpäätökseen

Etu jäsentaloille

Kiinteistöliitto tarjoaa  liiton 110-vuotislahjana maksutta kaikkien yli 26 000 jäsentaloyhtiön hallitukselle käyttöön Hallituksen tehtävät ja vastuut -kirjan, jonka on kirjoittanut Kiinteistöliiton päälakimies, VT, KJs Jenni Hupli. Opas on tarkoitettu taloyhtiön hallituksen jäsenille ja puheenjohtajalle.

Hallituksen tehtävät ja vastuut -kirja kertoo, mitä taloyhtiön hallituksen tehtäviin kuuluu ja mikä on hallituksen rooli isännöitsijän valvojana sekä yhtiökokouksen päätösten toimeenpanijana. Opas auttaa hallituksen jäsentä keskittymään oikeisiin asioihin ja hoitamaan tehtävänsä huolellisesti. Vastapainoksi kerrotaan, mitä tapahtuu, jos hallituksen jäsen ei näin tee: hallitus voi joskus joutua vahingonkorvausvastuuseen tai jopa rikosvastuuseen toiminnastaan. Opas selvittää myös, mitä hallitustoiminta käytännössä tarkoittaa – esimerkiksi miten usein hallitus kokoontuu, mitä hallituksen kokouksissa tapahtuu ja miten hallitus tekee päätöksiä.

Linkki maksuttomaan sähköiseen versioon löytyy Taloyhtio.net-sivustolta (vaatii kirjautumisen) osoitteesta: http://www.taloyhtio.net/omaetusivu/110vuotislahjakirja/

Uusi toiminnanjohtaja valittu

Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtajana aloittaa 13.2.2017 Johanna Laitala Nivalasta.  Uuteen tehtäväänsä hän siirtyy Nivalan Vuokrakotien toimitusjohtajan tehtävistä.

Ylioppilasmerkonomitutkinnon jälkeen Johanna on suorittanut mm. johtavan ammatti-isännöitsijän, laillistetun kiinteistövälittäjän sekä kiinteistö- ja projektipäällikön tutkinnot.

Pekka jää eläkepäiville kevättalven aikana.

Tupakkalain muutos pyritään käsittelemään Eduskunnassa tämän vuoden puolella, tupakkalakia koskeva asetus on jo annettu

Tupakkalakia koskeva asetus on annettu 8.12.2016.  Asetus ohjaa kiellon hakemista ja huoneiston haltijoiden kuulemista. Ks.Valtioneuvoston asetus 8.12.2016

Tupakkalakimuutoksen käsittely etenee eduskunnassa. Lakimuutoksellahan täsmennetään ketä ovat huoneiston haltijat, joita on kuultava kieltoja haettaessa ja toisaalta miten tämä kuuleminen tapahtuu. Lakimuutos pyritään käsittelemään kuluvan vuoden puolella. Vuoden 2016 viimeinen täysistunto on 22.12.2016

Vuosikokous 15.12.2016

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 15.12. 2016. Kokous alkaa valtakirjojen tarkastuksella klo 17.00. Varsinainen kokous alkaa klo 18.00. Asioina yhdistyksen sääntömääräiset asiat.

Katso lisää jäsensivuilta

Arpaonni suosi Soile Hiltulaa koulutuksessa 23.11.

 

 

 

 

 

Soile Hiltula voitti illan arpajaisissa taloyhtiöönsä, As Oy Arvolanpuistoon, siivous- ja kiinteistöhuollon mitoituksen. Palkinnon luovuttivat Merja Askola-Pynnöniemi ja Hannu Ahlqvist Aika+ palvelusta.

Yhdistykseltä työkalu tulevaisuuden korjausten aikataulutukseen ja niiden kustannusvaikutuksiin

Kiinteistöyhdistys on tehnyt Excel- ohjelman, jolla taloyhtiöt voivat suunnitella korjauksia ja niiden kustannusvaikutuksia yhtiövastikkeeseen etukäteen. Kun ohjelmaan määritetään korjaustoimenpide, ajankohta, kustannus, laina-aika ja korko, näet suoraan kaaviosta aikataulun ja korjausten vaikutuksen yhtiövastikkeeseen. Ohjelma ottaa myös huomioon kustannusten nousun määräämälläsi prosentilla, jos korjaustoimenpide suoritetaan myöhemmin tulevaisuudessa. Korjausajankohtia, laina-aikoja, kustannuksia voidaan vapaasti muuttaa, jolloin korjaukset voidaan aikatauluttaa siten, että kustannusvaikutus yhtiövastikkeeseen on mahdollisimman tasainen. Kustannusvaikutus yhtiövastikkeeseen lasketaan kuukausiannuiteettina.

Voit tulostaa graafit.

Käy tutustumassa ohjelmaan. Ohjelma on vapaasti jäsentalojen käytettävissä. Korjausten aikataulutus

Yhdistyksen turvallisuuskyselyn tulokset

Yhdistys suoritti syyskuussa 2016 taloyhtiöiden turvalisuusasioita koskevan kyselyn. Siinä taloyhtiöiden edustajila tiedusteltiin muun muassa pelastussuunnitelmia, vakuutuksia, avainturvallisuutta, kameravalvontaa ja muita turvallisuuteen liittyvä asioita. Vastaajia oli 227.

Turvallisuuskysely syksy 2016_tulokset

Taloyhtiö palveluita hankkimassa

Taloyhtiöllä on useita palvelusopimuksia, joiden kilpailuttamisesta ja sopimusneuvotteluista kertoi Suomen Kiinteistöliiton lakimies Laura Lithenius 22.9. Wegelius-salilla Oulussa. Kysymyksiä ja hyviä kommentteja kuultiin pitkin iltaa, kiitos siitä aktiivisten osallistujien.

 

Tutkittua tietoa oululaisten taloyhtiöiden vastikkeista ja hoitokuluista

Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys suoritti touko- kesäkuussa Webropol- kyselyn kerros- ja rivitalojen hoitovastikkeista ja tyypillisimmistä menoista. Oulusta kyselyyn vastasi yli 100.  Rahoitus- eli pääomavastiketta ei kysytty.

Kerrostaloissa keskimääräinen hoitovastike oli 2,96 euroa/m2/kk ja rivitaloissa 2,50 euroa/m2/kk. Isännöinti ja muu hallinto oululaisessa kerrostalossa oli keskimäärin 0,39 euroa/m2/kk (22,87 euroa/asunto/kk)  ja rivitaloissa 0,37 euroa/m2/kk (29,90 euroa/asunto/kk)Kyse

Maksuvalmius taloyhtiöissä keskimäärin hyvä

Kyselyssä tiedusteltin myös taloyhtiöiden maksuvalmiutta, jota kuvaa hyvin pankkitilillä oleva rahan määrä.  Taloyhtiöllä pitäisi olla pankkitilillä muutaman kuukauden vastiketuottoa vastaava rahamäärä, jotta yhtiön laskut voidaan läpi vuoden maksaa eräpäivinä. Oululaisessa kerrostalon pankkitilillä oli keskimäärin 5,3 kuukauden vastikkeet, vaihtelu oli 1-15 kuukautta. Vastaavasti rivitaloyhtiön pankkitilillä oli keskimäärin 4,3 kuukauden vastiketuotot, vaihteluväli oli 0,6-15 kuukautta.

Tutustu  tarkemmin kyselyn tuloksiin

Hoitovastike ja hoitomenot kerrostalo Oulu 2016

Hoitovastike ja hoitomenot rivitalo Oulu 2016

 Kainuulaiset isännöitsijät Mikko Elorannan opissa

Hyvitykset eli alennukset yhtiövastikkeeseen

Hyvityksellä tarkoitetaan sellaista tilannetta, jossa osakkeenomistaja on asennuttanut omalla kustannuksellaan esimerkiksi parvekelasituksen, ja yhtiö päättää hankkia lasitukset myös kaikkiin muihin parvekkeisiin. Tässä tilanteessa yhtiö voi päättää, että kyseinen osakkeenomistaja saa alennusta tai jopa vapautuksen parvekelasisuksesta johtuvasta yhtiövastikkeesta.

Hyvittäminen ei ole yhtiön vapaasti päätettävissä vaan osakkeenomistaja on oikeutettu saa-maan hyvitystä, jos hänen aiemmasta työstään aiheutuu säästöä. Hyvityksen saaminen edellyttää osakkeenomistajan aloitetta.

Laissa ei ole yksityiskohtaisia säännöksiä siitä, milloin alennusta on annettava tai miten alennus on laskettava. Lakiin sisältyy vain hyvityksiä koskevat yleisperiaatteet

Lue lisää hyvityksistä Hyvitykset

Tyosuojelu.fi –verkkopalvelussa asbestitöitä koskevia kysymyksiä ja vastauksia

Työsuojeluhallinto on koonnut yhteydenottojen perusteella vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Kysymykset ja vastaukset löytyvät tyosuojelu.fi -verkkopalvelun asbestia käsittelevältä sivulta. Yhteydenottojen perusteella sivustoa täydennetään myöhemmin, ylitarkastaja Lehtonen sanoo.
Usein kysytyt kysymykset ja vastaukset asbestipurkutyöstä

Usein kysytyt kysymykset ja vastaukset asbestipurkutyöstä

Kaukolämpölaitteiston toiminta, tarkastukset ja säädöt, video

Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys on tehnyt videon, jossa Oulun energian asiantuntija opastaa rivitalon energiavastaavaa. Videoilla käydään läpi kaukolämpölaitteiston toimintaperiaate, tarkastukset ja säädöt.

Katso video. Kesto noin 20 minuuttia.

Hallituskysely, maaliskuu 2016

Yhdistys suoritti maaliskuussa 2016 kyselytutkimuksen hallituksen kokoonpanosta ja sen toiminnasta. Kyselyyn vastasi 114 jäsentalon edustajaa.
Vastaajista miehiä oli 65% ja naisia 35%. Vastaajista 61%  oli hallituksen puheenjohtajia, 32% hallituksen jäseniä,  5 % oli osakkaita ja loput 3% oli toiminnantarkastajia ym.

Kyselyn tuloksia:

  • Kerrostaloissa yleisimmin (43%) oli 5 hallituksen jäsentä
  • Rivitaloissa yleisimmin (66%) oli 3 jäsentä
  • Kerrostaloista 46 %:ssa oli 1 naisjäsen ja 22 %:ssa 2 naisjäsentä
  • Rivitaloista 39 %:ssa oli 1 naisjäsen ja 26:ssa 2 naisjäsentä
  • Naisista 40 % oli ollut hallituksen jäsenenä 3-6 vuotta, vastaava osuus miesten kohdalla oli 28 %
  • Miehistä 28 % oli ollut hallituksen jäsenenä yli 10 vuotta, vastaa osuus naisten kohdalla oli 13 %
  • 70 %:ssa kerrostaloyhtiöissä hallituksen jäsenille maksettiin palkkio, vastaava osuus rivitaloyhtiöissä oli 42 %

Katso tarkemmin Yhteenveto kyselystä

Korjausrakentamisen neuvontapalvelu käynnistyy 2016

Kiinteistöliiton jäsentaloille avataan 4.1.2016 alkaen käytettäväksi uusi valtakunnallinen korjausrakentamisen neuvontapalvelu. Palveluun kuuluu kiinteistön tekniikkaan, kunnossapitoon ja energia-asioihin liittyvät kysymykset.

Palvelu toimii puhelinneuvontana ja jäsenyys tarkistetaan ennen puhelun yhdistämistä neuvontaan, kuten muissakin Kiinteistöliiton jäsenpalveluissa. Neuvontaa ja lausuntoja ei anneta sähköpostilla. Uusi palvelu sisältyy jäsenmaksuun.

Korjausrakentamisen neuvonta palvelee maanantaisin sekä perjantaisin klo 12-15 numerossa (09) 1667 6311 ja neuvontapalveluun voivat soittaa jäsentaloyhtiöiden isännöitsijät, puheenjohtajat ja hallitusten jäsenet sekä muut jäsenkiinteistöjen edustajat.

Palvelun tuottaa Talokeskus

Korjausrakentamisen neuvontapalvelu toteutetaan ostopalveluna ja sen tuottaa Talokeskus Yhtiöt Oy tytäryhtiöineen. Talokeskuksen rakennustekninen asiantuntija vastaa neuvontaan tuleviin kysymyksiin ja tukeutuu tarvittaessa talo- ja energiatekniikan asiantuntijoiden erityisosaamiseen vastausta antaessaan.

Mikäli neuvonta-asia vaatii juridisia tietoja, hyödynnetään Kiinteistöliittoyhteisön lakiasiantuntijoita, ellei asiasta asianosasten kesken muuta sovita. Mikäli asian selvittäminen vaatii, voi Talokeskus sopia lisäselvitysten tekemisestä kiinteistön edustajien kanssa.

Korjausrakentamisen neuvontaa jäsenten tarpeisiin

Jäsentyytyväisyyskyselyssä 2015 Kiinteistöliiton alueellisten jäsenyhdistysten jäsenet toivoivat uudeksi neuvontapalveluksi eniten korjausrakennuttamiseen ja -rakentamiseen liittyvää neuvontaa (59 % vastaajista). Rakennusteknistä neuvontaa toivoi saavansa 49 % vastanneista. Näihin jäsentalojen tarpeisiin Kiinteistöliitto vastaa avattavalla uudella korjausrakentamisen neuvontapalvelulla.

Viestintäsuositus taloyhtiöille

Kiinteistöliitto ja Isännöintiliito yhdessä  oikeusministeriön kanssa  on laatinut taloyhtiöille viestintäsuosituksen.  Suosituksella tavoitellaan vuorovaikutuksen paranemista ja toiminnan avoimuuden lisääntymistä taloyhtiöissä. Luottamus ja avoimuus isännöinnin, hallituksen, osakkaiden ja asukkaiden välillä vähentää riitoja ja osakehuoneistojen käyttöön liittyviä epäselvyyksiä. Riittävä viestintä mahdollistaa osakkaiden osallistumisen taloyhtiön asioita koskevaan päätöksentekoon. Toiminnan avoimuus lisää myös hallituksen työn arvostusta ja parantaa asumisviihtyisyyttä.

Tutustu tarkemmin suositukseen tai lataa se Viestintäsuositus taloyhtiöille

KIINTEISTÖNOMISTAJAN/–HALTIJAN VASTUU LIUKASTUMISVAHINGOISTA

Kiinteistönomistajalla/-haltijalla on kiinteistön alueella ja tontin kohdalla olevan jalkakäytävän osalta vastuu huolehtia kulkemisen turvallisuudesta esimerkiksi liukastumisvahinkojen välttämiseksi. Omistajan/haltijan tulee huolehtia liukkauden torjunnasta eli jään ja lumen poistosta sekä tarvittavasta hiekoituksesta.

Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä hallitus, isännöitsijä ja toimitusjohtaja kantavat päävastuun siitä, että kiinteistönomistajalle/–haltijalle kuuluvat velvoitteet tulevat täytetyksi. Näin siitä huolimatta, vaikka liukkauden torjunnasta huolehtiminen olisi annettu huoltosopimuksella alan palveluliikkeen suoritettavaksi. Yhtiön edustajien on kuitenkin valvottava, että sopimuksen mukaiset tehtävät tulevat asianmukaisesti hoidettua.

Oikeuskäytäntöä ja vakuutuslauakunnan ratkaisuja liukastumisvahingoista

Strategiatyökalut taloyhtiöille

Strategialla varmistetaan hyvä asuminen ja osakkaiden omistuksen arvon säilyminen

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen puheenjohtajavaliokunta on laatinut taloyhtiöille tarkoitetut työkalut yhtiökohtaisen toimintastrategian laatimiseksi. Työkalujen avulla taloyhtiöiden hallitusten on helppo laatia omalle yhtiölleen toimiva, osakkaiden tahtoon perustuva strategia. Työkalut sisältävät ohjeen, osakaskyselyn ja esimerkkistrategian.

Strategialla tarkoitetaan taloyhtiön etukäteissuunnittelua, joka perustuu osakkaiden tahtoon, ja jolla pyritään hyvään asumiseen ja osakkeenomistajan sijoituksen arvon säilymisen.  Asunto-osakeyhtiön toimintastrategiassa määritetään päälinjaukset miten yhtiössä toimitaan, jotta osakkaiden hyvä asuminen voidaan tyydyttää ja sijoituksen arvo turvata. Strategian avulla pyritään siihen, että yhtiön toiminta on suunnitelmallista, päämäärähakuista, tosiasioihin ja osakkeenomistajien tahtoon perustuvaa.

Tutustu strategiatyökaluihin Strategiatyökalut-Oulu, Esimerkkistrategia rivitalolle

Perämemeren rannikolta löytyi indeksitalovertailun edullisimmat kaupungit

Kiinteistöliiton indeksitaloverailussa Suomen edullisimat kaupungit olivat Kokkola, Raahe, Oulu ja Tornio.

Kiinteistöliitto on yhdessä kiinteistöyhdistysten kanssa vertaillut Suomen kaupunkien keskustassa sijaitsevan asuinkerrontalon hoitovastikkeeseen sisältyviä kaukolämpö-, kiinteistövero-, vesi-, sähkö- ja jätekustannuksia.  Edellä mainitut kustannukset käsittävät hoitovastikkeesta keskimäärin yli 60 prosenttia. Indeksitalovertailua on tehty 1990- luvulta lähtien.

Oulussa ja Raahessa muutokset edelliseen vuoteen olivat minimaalisia.

Katso graafit: Indeksitalon maksut 2015, koko maa

Indeksitalo Oulu 2015, Raahe 2014-2015

Taksojen kehitys Oulussa vuosina 2004-2015

Kaukolämpö 2004-2015, Vesi 2004-2015 Oulu, Sähkö 2004-2015 Oulu, Kiinteistövero 2004-2015

Jätehuolto Oulu 2009-2015

Kunnossapitoasiat täytti salin

Syksyn ensimmäinen koulutus veti Pakkala Salin täyteen aktiivista taloyhtiöväkeä. Vetovastuu oli Suomen Kiinteistöliiton lakimies Salla Sofia Vartiaisella, joka saikin vastata monenlaisiin mieltä askarruttaviin remonttikysymyksiin.

Koulutukset jatkuvat 30.9. Hallituksen iltakoululla, joka pidetään Kirkkotorin koulutuskeskuksessa klo 17-20. Katso lisätietoja jäsenkoulutus-sivulta.

 

 

 

 

Tarjous jäsentaloille – alennusta pihan suunnitteluun

Yhdistys on neuvotellut ympäristösuunnittelutoimisto Carmenia Oy:n kanssa tarjouksen jäsentaloille.

Tarjous sisältää pihaneuvontakäynnin tontilla, 135 euroa (sis. alv.). vanhan Oulun, Haukiputaa ja Kiimingin alueella. Muualle kohdistuviin neuvontakäynteihin lisätään matkakulut. Neuvontakäynnistä taloyhtiö saa muistion.

Käynnin aikana arvioidaan:

  • taloyhtiön pihan parannustarpeet ja toiveet
  • pihan toiminnallisuus
  • toimintojen sijoittuminen
  • pihan kuivatus
  • kasvillisuuden kunto ja hoito
  • leikkialueiden turvallisuus

Neuvontakäynnin voit varata hortonomi Meeri Alatalolta, 045 3210 116, www.carmenia.fi

Rakentajamessuilla arvottiin infrapunalämpömittareita

Pohjois-Suomen Rakentajamessuilla yhdistyksen osastolla arpalipppunsa jättäneiden kesken arvottiin infrapunalämpömittareita. Onnetar suosi seuraavia voittajia:  Elsa Myllymäki, Hilkka Koponen, Kirsi Alahäivälä, Tapio Ristiniemi, Taimo Tuomela ja Teuvo Ervasti. Onnea voittajille.

Perjantaina juuri ennen messuovien avautumista

Kiinteistöyhdistys selvitti hallituksen jäsenille maksettavia palkkioita

 

Kiinteistöyhdistys selvitti kyselytutkimuksessa  helmikuussa 2015 jäsentalojen hallituksen jäsenille maksettavia palkkioita. Kysely kohdistettiin yhdistyksen jäsenrekisterissä oleville hallitusten jäsenille. Kyselyyn vastasi 353 hallituksen jäsentä.

Kyselyn mukaan kerrostaloyhtiöistä 55 prosenttia ja rivitaloyhtiöistä 34 prosenttia maksoi hallituksen jäsenille kokous- tai vuosipalkkiota. Mitä suurempi yhtiö oli kysymyksessä sitä todennäköisemmin palkkiota maksettiin. Pienissä alle 16 huoneiston rivitaloissa kokouspalkkiota maksettiin vain noin 20 prosentissa yhtiöistä.

Sekä kerrostaloissa että rivitaloissa noin 90 prosenttia kokouspalkkioista asettui 20-80 euron välille. Rivitaloissa 20-29 euron palkkio oli selväsi yleisin. Kerrostaloissa palkkioiden suuruus vaihteli tasaisesti 20-80 euron välillä.

Rivitaloista 63 prosentissa hallituksen jäsenille maksettiin vain  vuosipalkkiota. Kerrostalissa vastaava prosenttiosuus oli noin 30. Molemmissa talotyypeissä vuosipalkkio vaihteli 100-400 euron välillä.

Yli 50 prosentissa sekä rivitaloissa että kerrostaloissa puheenjohtajalle maksettiin lisäksi joko suurempaa kokouspalkkiota kuin muille hallituksen jäsenille tai vuosipalkkiota.

Katso graafit

Hallituksen palkkiot kerrostaloissa

Hallituksen palkkiot rivitaloissa

Vesimaksun määrittäminen

Useimmissa asunto-osakeyhtiöissä peritään veden käytöstä erillinen maksu. Vesimaksu voidaan periä henkilöluvun mukaan (euroa/henkilö/kuukausi) tai vedenmittauksen perusteella (euroa/m3).

Vesimaksun perimisestä on oltava määräykset yhtiöjärjestyksestä, josta näkyy myös maksun peruste. Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määräystä vesimaksusta, vesikustannukset tulee sisällyttää hoitovastikkeeseen ja erillistä vesimaksua ei voida periä.

Excel- laskurit, joilla perittävä vesimaksu voidaan määrittää:

Vesimaksu perustuu henkilölukumäärään
Vesimaksu perustuu vesimittarilukemiin

Lämpöindeksin laskeminen 2

Asukkaat haluavat lisää tietoa taloyhtiöiden johtamisesta

Oikeusministeriön tiedote 9.10.2014

Hyvä viestintä ja hyvät henkilövalinnat sekä toimintasuositusten laatiminen ovat tärkeimmät keinot ratkaista taloyhtiöiden ongelmia ja parantaa asumisviihtyisyyttä. Tätä mieltä on moni oikeusministeriön järjestämän verkkokeskustelun yli 350 osallistujasta.

Keskustelun perusteella kaikkien ongelmien korjaamiseen ei kaivata uutta lainsäädäntöä. Useat keskustelussa ilmenneet ongelmat voidaan lainsäädännön sijaan usein ratkaista paremmalla viestinnällä, palveluntarjonnalla taloyhtiöille tai alan sisäisellä ohjeistuksella.

Verkkokeskustelun osallistujat halusivat lisätä taloyhtiön johdon toiminnan avoimuutta ja hallitustyön arvostusta. Taloyhtiöön liittyvät tiedot pitäisi olla helpommin saatavilla ja erityisesti tilikauden aikaista viestintää pitäisi kehittää. Tiedottamisen avulla voitaisiin välttää monet väärinkäsitykset ja turhat epäilyt väärinkäytöksistä.

Keskustelijat toivoivat myös, että kiinteistönpidosta tulisi suunnitelmallisempaa. Osakkaat haluavat osallistua aktiivisesti hyvän hallinnon kehittämiseen. Hallitustyötä pidettiin tärkeänä, mutta hallituspalkkioiden korottaminen ei osallistujien mukaan parantaisi hallitustyön arvostusta.

Verkkokeskustelun tuloksia käytetään lainsäädännön muutostarpeen arviointiin sekä suositusten ja neuvonta-, sovittelu- ja riidanratkaisupalveluiden kehittämiseen. Lainsäädäntötarvetta arvioidaan erityisesti tulevan vaalikauden lainsäädäntösuunnitelmia varten.

Katso lisää aiheesta

 

Urakka- ja työntekijätietojen ilmoittaminen verottajalle

Rakennusalan harmaa talous on viime vuosina kansainvälistynyt ja sen vakavuusaste on samalla kasvanut. Tyypillisiä rakennusalan harmaan talouden esiintymismuotoja ovat kuittikauppa, arvonlisäveropetokset sekä tilaajavastuulain laiminlyönti. Keskeisen haasteen rakennusalalla muodostaa korkea aliurakointiaste.

Rakennusalan harmaata taloutta ehkäisemään on alalle luotu urakka- ja työntekijätieoja koskeva ilmoitusmenettely. Laki tuli voimaan heinäkuussa ja ensimmäiset ilmoitukset oli annettava verottajalle 5. syyskuuta. Tämän jälkeen tiedot annetaan kuukausittain. Urakkatiedot ilmoittaa tilaaja, päätoteuttaja eli yleensä pääurakoitsija ilmoittaa työntekijätiedot.

Urakkatiedot on annettava kun yksittäisen sopimuksen arvo ilman arvonlisäveroa on yli 15.000 euroa, ja työntekijätiedot yhteisestä työmaasta,  kun työmaakohtaisen hankkeen kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 15.000 euroa. Tiedot on annettava uudisrakentamisesta, perusparantamisesta, korjausrakentamisesta sekä muutos-, laajennus- tai kunnossapitotyöstä.

Ilmoitusvelvollisuus koskee myös asunto-osakeyhtiöitä eli niiden tulee ilmoittaa urakkatiedot samoin kuin muidenkin tilaajien. Jos päätoteuttajaa ei urakkasopimuksissa ole nimetty, asunto-osakeyhtiö ilmoittaa myös työntekijätiedot.

Urakkatiedot ilmoittaa tilaaja,  kun yksittäisen sopimuksen arvo on yli 15.000 ilman arvonlisäveroa

Tiedonantovelvollisena on rakennustyön tilaaja, joka on tehnyt urakkasopimuksen. Tiedonantovelvoite koskee siten aina vähintään sopimuksen tehnyttä rakennuttajaa kuten esimerkiksi asunto-osakeyhtiötä. Myös pää-, sivu- tai aliurakoitsijan on ilmoitettava omista tilauksistaan urakkatiedot, jos yksittäisessä sopimuksessa 15 000 euron raja ylittyy. Urakkatietoina ilmoitetaan esimerkiksi sopimuspuolet, kokonaissumma, kesto ja ilmoitusajanjaksolta laskutettu määrä. Tiedot annetaan urakka- ja tilaajakohtaisesti sähköisesti.

Urakkatietojen ilmoitusvelvollisuus voidaan siirtää toiselle taholle

Tilaaja voi siirtää tiedonantovelvollisuuden täyttämiseen liittyvät tehtävät erikseen sopimalla toiselle taholle kuten rakennuttaja-konsulttiyhtiölle.

Asunto-osakeyhtiössä ilmoitusvelvollisuus kuuluu hallituksen vastuulle. Luontevaa on kuitenkin sopia, että isännöitsijä käytännössä huolehtii ilmoituksista. Tällöinkin vastuussa on  asunto-osakeyhtiön hallitus.

Työntekijätiedot ilmoittaa päätoteuttaja

Koska harmaan talouden ongelmia esiintyy pääasiassa aliurakoitsijoissa, ilmoitusvelvollisuus työntekijöiden osalta koskee vain niin sanottuja yhteisiä työmaita eli sellaista työmaita, joilla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja. Jos palkanmaksajana on vain yksi taho, työntekijätietoja ei tarvitse antaa. Lisäksi hankkeen yhteenlaskettu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on oltava vähintään 15.000 euroa. Työntekijätiedot antaa päätoteuttaja, tai jos sitä ei ole urakka-asiakirjoissa nimetty, rakennuttaja.

Kukin työmaalla toimiva yritys antaa työntekijätietonsa päätoteuttajalle, joka ilmoittaa heidät verottajalle. Päätoteuttaja antaa siis omien työntekijöiden lisäksi tiedot työmaalla toimivien muiden urakoitsijoiden työntekijöistä.

Tiedot koskevat esimerkiksi työntekijän yhteystietoja, työsuhteen laatua, työskentelyaikaa ja työnantajan yhteystietoja.

Sähköinen ilmoittaminen

Urakkaa ja työntekijöitä koskevat tiedot voidaan toimittaa Verohallinnolle vain sähköisesti. Tiedot voidaan toimittaa joko verkkolomakkeella suomi.fi-palvelun kautta tai Ilmoitin.fi-palvelun kautta.

Ilmoitin.fi-palvelun kautta lähetetään ohjelmistojen tuottamia tiedostoja. Ilmoitin.fi-palvelussa tarkastetaan aineiston muodollinen oikeellisuus tietuekuvauksen mukaisesti. Palvelua voi käyttää joko selaimella tai ohjelmistorajapinnan kautta. Tiedonantovelvollinen voi pääsääntöisesti käyttää aiempaa ilmoitustaan seuraavan ilmoituksensa pohjana.

Yrityksen edustajille Katso-tunnistin

Yrityksessä tai yhteisössä toimivat tarvitsevat sähköisiin palveluihin kirjautumista varten Katso-tunnisteen. Katso-tunnisteen eli pääkäyttäjyyden saa käyttöönsä henkilö, jolla kaupparekisteriotteen mukaan on nimenkirjoitusoikeus. Pääkäyttäjä voi luoda Katso-alitunnisteita yrityksen toisille työntekijöille.

Lisätietoa ja ohjeita Katso -tunnisteista saa osoitteesta vero.fi/Katso. Katso-tunnisteella kirjautuneena ilmoituksilla tulee käyttää Y-tunnusta.

Lisätietoja verottajan sivuilta.

Asunto-osakeyhtiöllä mahdollisuus rekisteröidä isännöitsijäksi yhteisö

Asunto-osakeyhtiölaki (2010) mahdollisti yhteisön kuten osakeyhtiön tai muun yrityksen valitsemisen asunto-osakeyhtiön isännöitsijäksi. Tältä osin lain voimaantulo jäi odottamaan valtioneuvoston asetusta.  Ennen asetuksen antamista isännöitsijäksi voitiin valita vain luonnollinen henkilö. Nyt Valtioneuvosto on antanut voimaantulosta asetuksen (521/2014) ja asunto-osakeyhtiön isännöitsijäksi voidaan 1. 8. 2014 lähtien valita myös rekisteröity yhteisö kuten osakeyhtiö tai muu yritys.

Jos isännöitsijäksi on valittu isännöintiyhteisö, sen velvollisuus on nimetä päävastuullinen isännöitsijä. Kaupparekisteriin ilmoitetaan sekä isännöintiyhteisö sekä päävastuullinen isännöitsijä. Päävastuullisella isännöitsijällä tarkoitetaan asunto-osakeyhtiön isännöinnistä vastaavaa luonnollista henkilöä.   Päävastuulliseksi isännöitsijäksi voidaan valita vain isännöintiyhteisön johtoon kuuluva tai isännöintiyhteisön palveluksessa oleva, jollei asunto-osakeyhtiön ja isännöintiyhteisön kesken toisin sovita.

Asunto-osakeyhtiöiden lisäksi muutos koskee niitä osakeyhtiöitä, joihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia. Tällaisia yhtiöitä ovat usein keskinäiset kiinteistöyhtiöt.

Aiheesta lisää PRH:n sivuilla

Kiinteistöliiton korjausbarometri 2014

Korjausrakentaminen jatkuu vilkkaana

Korjausrakentamisen odotetaan taloustilanteesta huolimatta kasvavan Kiinteistöliiton barometrin mukaan hienoisesti kuluvana vuonna. Eniten kasvua ennakoidaan pääkaupunkiseudulle. Yleisimpiä korjauksia ovat tänä vuonna piharakenteiden korjaukset. Myös vesikattoa ja putkistoja korjataan runsaasti.

Piharakenteiden korjaaminen korjauksien kärkipaikalla, seuraavina tulevat vesikatto, putkistot ikkunat ja märkätilat

Miltei 15 prosentissa vastaajien yhtiöitä on tänä vuonna piharakenteita, esimerkiksi salaojia ja pihakansia koskeva korjauksia. Seuraavaksi yleisimpiä korjauskohteita olivat vesikatto, putkistoremontit ja ikkunoiden ja ovien korjaaminen. Myös märkätilojen ja julkisivujen korjauksia ilmoitti tekevän noin 10 prosenttia vastaajista.

Lainamarginaalien nousu pysähtynyt

Barometrin vastaajien mukaan suuri enemmistö – 76 prosenttia – raportoi, että rahoituksen saaminen on pysynyt ennallaan. Hallitusten edustajat odottavat, että lainaolosuhteet heikentyvät nykyisestään.

Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus ja säätö sekä pattereiden toimenpiteet tyypillisimpiä energiatehokkuustoimia

Taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantavista toteutetuista toimenpiteistä yleisimpiä ovat olleet ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö sekä termostaattisten patteriventtiilien asentaminen/uusiminen ja patteriverkoston perussäätö. Näissä kolmessa toimenpiteessä osuudet olivat 40 – 50 prosenttia vastaajista.

Uusiutuvan energian hyödyntämistoimiin kiinnostusta

Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen taloyhtiöissä on vielä kovin vähäistä. Kiinnostusta asioihin kuitenkin on taloyhtiöissä.

Korjausbarometritiedote 2014, Korjausbarometridiat 2014

Energiatodistus tarvitaan huoneiston tai omakotitalon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä

Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen. Todistus sisältää energiatietojen lisäksi ammattilaisten laatimia säästösuosituksia, joiden avulla voidaan parantaa energiatehokkuutta.

Energiatodistus ei ole 1.6.2013 lähtien perustunut todelliseen energian kulutukseen, vaan se tehdään täysin laskennallisesti.  Energian kulutus määritetään ottamalla huomioon rakennuksen tekniset järjestelmät ja rakennusosien ominaisuudet. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että todistuksen laatija joutuu selvittämään seinien, ikkunoiden, ylä- ja alapohjien pinta-alat, rakenne- ja eristysomaisuudet, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät yms. Näin saatua laskennallista energiankulutusta korjataan vielä painottamalla energiamuotojen kertoimella. Esimerkiksi sähkön painoarvo on 1,7 ja kaukolämmön 0,7.

1.6.2013 lähtien energiatodistusten laatijoina ovat voineet toimia vain energiatodistuksen laatijan pätevyyden omaavat, rekisteröidyt henkilöt. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että olemassa oleville rakennuksille isännöitsijä tai puheenjohtaja ei voi enää ilman pätevöitymistä tehdä energiatodistusta.

Isännöitsijän tai puheenjohtajan laatimat vähintään seitsemän huoneistoa koskevat todistukset ovat voimassa 2014 loppuun, jos ne on tehty ennen 1.6.2013. Edellisen lain aikaiset pätevöityneen asiantuntijan laatimat energiatodistukset ovat voimassa 10 vuotta. Vähintään kolme huoneistoa käsittävillä rivi- ja ketjutaloilla sekä liike- ja toimistorakennuksilla on oltava energiatodistus 1.7.2014 lähtien.  Omakoti- ja paritaloilla on täytynyt olla energiatodistus 1.6.2013 alkaen.

Energiatodistus on laadittava erikseen kullekin rakennukselle, kun se on tähän saakka laadittu rakennusryhmälle eli esimerkiksi koko asunto-osakeyhtiölle. Todistus tulee laatia myös rakennuksen osalle silloin, jos rakennuksen osien käyttötarkoitukset eroavat olennaisesti toisistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asunto-osakeyhtiön liikehuoneistolle on laadittava oma energiatodistus.

Isännöitsijän ja puheenjohtajan tekemät energiatodistukset joudutaan vuoden 2014 aikana uusimaan ja teettämään pätevöityneellä asiantuntijalla. Nyt on taloyhtiöissä aika laittaa energiatodistusasia kuntoon.

Energiatodistuksia laatii esimerkiksi kiinteistöyhdistyksen pääosin omistama Pohjois-Suomen Talokeskus Oy.  Pyydä tarjous!

Muita pätevöityneitä energiatodistuksen laatijoita löytyy linkistä www.ara.fi

Taloyhtiössä luvanvaraisten korjausrakentamisen energiamääräykset tulivat sovellettaviksi 1.9. 2013 alkaen

Energiatehokkuudelle on määritelty vähimmäisvaatimukset, kun kyse on rakennuksen luvanvaraisesta korjaamisesta, käyttötarkoituksen muuttamisesta tai teknisten järjestelmien uusimisesta. Tällaisia ovat esimerkiksi laajat peruskorjaukset, rakennuksen ulkovaipan korjaukset ja teknisten järjestelmien uusiminen, jolloin tarvitaan yleisimmin rakennus- tai toimenpidelupaa. Korjausrakentamiseen ryhtyminen säilyy edelleenkin vapaaehtoisena, ja kiinteistön omistaja päättää, milloin ja missä laajuudessa hän ryhtyy korjaamaan ja mitkä ovat parhaat keinot parantaa energiatehokkuutta säädösten puitteissa.

Katso tarkemmin Ympäristöministeriön sivuilta

 Toiminnantarkastus asunto-osakeyhtiöissä

Toiminnanjohtaja Pekka Luoto on laatinut lyhyehkön oppaa/ohjeen asunto-osakeyhtiön toiminnantarkastuksesta. Oppaassa kerrotaan muun muassa milloin yhtiöön voidaan valita toiminnantarkastaja, kuka voi toimia tarkastajana. Siinä on myös annetaan seikkaperäiset ohjeet, jotka helpottavat käytännön toiminnantarkastuksen suorittamista.

Katso  TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ

Puheenjohtajan nuotit yhtiökokouksen johtamiseen

Kiinteistöliitto on laatinut taloyhtiöiden yhtiökokousten puheenjohtajalle nuotteja kokouksen johtamiseen. Kyse on muistilistasta, jossa opastetaan kohta kohdalta ja asia asialta kokouksen puheenjohtajaa toimimaan oikein kussakin asiassa. Kokeneet puheenjohtajat voivat nuoteista palauttaa ennen kokousta mieliin kokouksen johtamiseen liittyvät seikat. Uudemmat puheenjohtajat saavat nuoteista varmuutta ja tukea kokouksen puheenjohtajana toimimiseen.

Katso Puheenjohtajan nuotit

 Pelastussuunnitelmaohje

Sisäministeriön toimesta on laadittu pelastussuunnitelmaohje, joka auttaa laatimaan taloyhtiölle toimivan pelastussuunnitelman. Pelastussuunnitelma opastaa, mitä asukkaan pitää tehdä, jos kotitalossa on pitkä sähkökatkos, joku liukastuu ja loukkaa itsensä pihalla, naapurissa on tulipalo tai vesiputki on katkennut, eikä taloon tule vettä.

Sisäministeriön pelastussuunnitelmaohje 2012